Ei pöllömpiä

Näitä pöllölapasia on näkynyt viime aikoina yhdessä jos toisessakin blogissa. Mun oli myös ihan pakko ostaa ohje ja neuloa lumiset pöllöt. Nää esitellään paremmin vasta ensi viikolla, tässä kuvassa lapset on suoraan puikoilta, viimeistelystä vain lankojen päättely on tehty. Kirjoneule näyttää ensi viikolla toivottavasti vähän paremmalta.

Muitakin kivoja neuleita on syntynyt kuin liukuhihnalta, tää kuukausi ennen joulua on kyllä yhtä puikkojen kilinää. :)

Aloitin messureissulla sukat, valitsin mielestäni yksinkertaisen ja helposti muistettavan mallin, Mood, en vain tullut ajatelleeksi että paluumatkalla on jo aika pimeää. Ensimmäisen sukan varresta suurin osa on kuitenkin neulottu just sillä palumatkalla, apuna pahimmissa paikoissa pikkuruinen taskulappu ja osittain myös vastaantulevat autot (mun lemppari pimeällä ajaessa, ehtii just kurkata onko oikeat ja nurjat omilla paikoillaan).

Lankana näissä Lidlin puuvillasekoite-sukkalanka, puikot 2.5 mm.

Ja sitten olen jatkanut TiiQn mallien neulomista. Viikko sitten sunnuntaina valmistui sukkapari, aloitin aamulla ja päättelin langat illalla, mallina Urho.

Lankana taas Novitan raitalanka, puikot 3 mm.

Ja sitten päätyi puikoille uusin malli eli uudesta Ullasta löytyvä Kontio.

Näihin valitsin langaksi Vuorelman Vedon, vyyhti riitti n 42 kokoiseen sukkapariin oikein hyvin, puikot 3 mm.

Alkuviikosta tuli myös se odottamani yllätysvaihdon paketti. Paketissa oli lankaa, suklaata ja teetä. Puolet paketin langoista halusi ihan heti puikoille eikä siinä auttanut muu kuin totella. Sivilla on varsin määrätietoinen lanka, oranssi vyyhti kertoi heti mitä se haluaa olla isona. Se toinenkin vyyhti on tätä samaa lankaa, värinä tumma ruskea ja sekin lienee puikoilla varsin pian.

Mallina Calystegia Cowl johon 50 gramman vyyhti riitti juuri sopivasti, lankaa jäi lopulta muutama metri. Puikot 3 mm.

Tyttären pipot on kummasti kadonneet jonnekin kesän aikana. Akuuttiin pipotarpeeseen löytynee helpostusta Isoveli kerästä josta muotoutui 5 millin puikoilla eilisillan ja tämän aamun aikana Monk Hat. Mallissa on oikeastaan ohje vain tuohon palmikkoon ja sitäkin muutin vähän kun en oikein tajunnut ideaa siitä miksi takana pitäisi olla kaksi samanlaista palmikkoa vierekkäin kun sittenhän pipoa pitää aina pitää just samoin päin.

Kavennukset piti miettä itse mutta kyllä tästä ihan pipon näköinen tuli vaikka näitä pääasioita harvemmin harrastankin.

Kuvat on taas hieman väärän värisiä, kauluri ja sukat eivät millään halunneet näyttää oikeaa väriään mutta eiköhän noista jotenkin saa selvää. Muuten tämä marraskuu on mennyt ihan mukavasti, tykkään kun ei ole sohjoa ja onhan tässä harmaudessa jotain kaunistakin. Harmi vain kun pihalle pääsee valoisaan aikaan vain viikonloppuna ja silloinkin sitä aikaa on varsin rajallisesti.

Jokaisen olisi hyvä saada jotain piristystä tähän harmauteen ja siksipä arvon kaikkien kommentoijien kesken joko ekan kuvan lapasohjeen (ohjeessa kaksi lasten ja kaksi aikuisten kokoa) tai sitten kauluriohjeen. Laita kommentiin kumman mieluummin haluaisit ja jos olet Ravelryssä eri nimimerkillä niin mainitse myös se. Ohjeet voi ostaa myös sähköpostiin joten Ravelryn jäsenyys ei ole pakollinen.

Yllätyksiä

Osallistun Ravelryssä yllätysvaihtoon ja siksi en ollutkaan kovin yllättynyt kun perjantain postin joukossa oli mulle osoitettu iso kirjekuori. Sitten katsoin kuoren päältä lähettäjän ja totesin että eipä tainnutkaan olla vaihtopaketti tämä. Kardemumma lähetti lämmittävän yllärin marraskuun synkkyyteen. Teetä ja lankaa jotka lämmittää varmaan vielä tammikuussakin. Paljon kiitoksia vielä tätäkin kautta!

Unohdin ottaa kuvan lauantaina kun oli vielä vähäsen päivänvaloa, tänään en tämän parempaan pystynyt. Ihana paketti joka tapauksessa, irtotee on riittoisaa ja näistä nautitaan pitkään.

Perjantaipäivä meni odotetusti Tampereen messuilla. Ostin lankaa ja kankaita mutta niitäkään en muistanut kuvata joten kuvattomasti kerron että langoista taitaa tulla sukkia ja lapasia ja ehkä joku vaate tyttärelle. Kankaat käytän projektipussukoihin ja johonkin muuhun pieneen.  Näin messuilla huivini (osallistujia oli sittenkin enemmän kuin kuusi mitä työkaveri epäili:)) ja kaikki kolme sukkapariani, kuvassa ne kolmannet joita en olekaan vielä esitellyt.

Messuilla sattui hassu yhteensattuma, olin Hopeasäikeen osastolla ja juuri esittäytynyt Raverystä tutuille myyjille kun toisen myyjän tuttava piipahti osastolla. Tää tuttava oli jo lähdössä kun toinen myyjistä kaupitteli hänelle vielä lankoja kun hänellä on tuommoinen neulekin päällään. Käännyin katsomaan ja totesin itsekin hämmästyneenä että mä olen muuten tainnut tehdä tuon jakun. Eli pari vuotta sitten tein yhden kyläläisen pyynnöstä kolme villatakkia joista yhden näin siis perjantaina messuilla. Hassua, eikö totta?

On täällä neulottukin, messureissulla neuloin autossa osin taskulampun valossa. Tosin niistä uusimmista ei ole vielä kuvia mutta kahdet sukat kuvasin eilen.

Khotan Ravelry SKA ryhmän haasteeseen. Lankana Lakeuden Alpakan markkinoima alpakkalanka, luultavasti La Alpaca. Tästä langasta tein tyttärelle sukat jo monta vuotta sitten, kestivät hyvin käyttöä, myös kengissä vaikka kielsin kyllä käyttämästä. Olivat kuitenkin pääasiassa unisukkina, näitä ei kannata pestä 60 asteessa joka oli sen edellisen parin loppu.

Aloitin sukat 2.5 mm pyöröillä mutta vaihdoin ekan mallikerran jälkeen 2.25 mm puikkoihin, oli paljon parempi koko tälle langalle.

Sukkien väri kirkas kanapojan keltainen, aivan hirveän vaikea kuvata mutta sitkeydellä pääsin aika lähelle.

Perheen miehet tykkää seiskaveikkasukista, onneksi TiiQ on kirjoittanut langalle monta ihanaa ohjetta.

Näissä mallina Quintessence II joka ei oikein pääse oikeuksiinsa näin kirjavasta langasta tehtynä.

Puikot 3.5 mm, vähän turhan isot mutta en jaksanut etsiä pienempiä. Ja vain tässä viimeisessä kuvassa värit suunnilleen oikein.

Ensi viikoksi toivoisin edes vähän auringonvaloa kun olis taas jotain kuvattavaa.

Kuutamourakka

Kiitos kaikille kommenteista ja onnitteluista. Ohjetta en uskalla luvata kun en vielä tiedä tuleeko lehteen ohje (tuskinpa) mutta laitan Ravelryn projektiini kuvat omista kaavioistani. Ja sitten kun joskus saan nuo kaaviot skannattua laitan tuonne projektiin paremmat kuvat.

Kuvien ottaminen on tähän vuodenaikaan hankalaa, melkeinpä mahdotonta. Pimeää on aamuin illoin ja sitten on vielä kylmä tai sataa. Tekis mieli nukkua muutama kuukausi talviunta mutta eihän se tämmöiseltä työläiseltä onnistu.

Ravelryn SKA (Sock Knitters Anonymous) ryhmässä on vihdoin kuukauden suunnittelijana suomalainen. Yhtenä haasteena on siis neuloa ihanaisen TiiQ:n ohjeilla ja koska uusia sukkaohjeita on tullut tänä syksynä melkein liukuhihnalta mulla on aikamoinen urakka edessä.

Ohjeet on onneksi paksummille langoille ja valmista tulee siis nopeasti. Aloitin Arkadian Ulla ohjeella johon langaksi valikoitui aika vanha Nalle. Lanka oli vielä 100 gramman kerässä eli ajalta ennen 150 gramman keriä, nythän kerät on taas pienempiä. 2.5 mm puikot tuntui tälle langalle melkein liian pieniltä, lanka on paljon paksumpaa kuin uudempi Nalle.

Ja sitä uudempaa Nallea käytin sitten Verso-sukissa. Puikot samat 2.5 mm kuin edellisissä ja sukista tuli paljon ohuemmat.

Ja kolmantena sain valmiiksi Ulrikat, näissä lankana seiskaveikka ja puikot 3 mm. Ohje on tosi hyvin kirjoitettu ja sitä on helppo seurata, mutta oliko pakko laittaa samaan ohjeeseen molemmat mun inhokit, kierretyt silmukat ja paljon nurjaa. Mutta valmiista sukista tykkään ja neulon jatkossakin sekä nurjia että kierrettyjä silmukoita. Vaikka sitten samassa neuleessa (on muuten just kesken ja kestää ikuisuuden että valmistuu, siinä on nurjallakin kierrettyjä silmukoita).

Ensi viikonloppuna Tampereen Messuille. Mut voi tunnistaa hirvi-maskotista ja rintanapista, saa moikata jos haluaa. Mä itse en tunnista koskaan ketään.

Kierrätystä

Yllättävä postaus näin keskellä viikkoa, en vain malta olla kertomatta.

Viitisen vuotta sitten oli jossain lehdessä suunnittelukilpailu jossa piti suunnitella joku kodintekstiili, tekotapa oli vapaa. Selailin mallineulekirjoja ja onnistuin lopulta saamaan aikaiseksi pitsisen neliön joita neuloin sitten useampia torkkupeittoa varten. Lankana käytin paksumpaa Pirkkalankaa jota oli jäänyt parista puseroprojektista.

Peitosta tuli ihan hieno, neuloin palojen väliin erilaisia palmikkokaitaleita, kaikki erilaisia, mitä vaan samalla silmukkamäärällä sai aikaiseksi, palmikoissa lankana joku vanha Novitan villalanka. En sitten kuitenkaan lähettänyt peittoa kilpailuun, tuskin sillä olisi mitään palkintoja voittanut, osa paloista on kaksivärisiä ja koska langat oli jämiä ei värityskään ole mitenkään ihmeellinen.

Peitto on kuitenkin ahkerassa käytössä, olen itsekin nukkunut monet unoset peiton lämmössä.

Tänä kesänä esittelin peiton Ravelryn jämäryhmässä ja sain kyselyn ohjeesta. Ihan pelkkää mallitilkkua en kuitenkaan viitsinyt neuloa ja ilman testineuletta en olisi osannut piirtää kaaviota. Käsityölehden huivikilpailu sattui sopivaan aikaan, päätin siis tehdä tilkuista huivin. Ja toisaalta, huivikilpailussa oli palkintona myös messuliput Tampereelle, ainoa palkinto joka kiinnosti.

Neuloin tilkun, piirsin kaavion ja neuloin lisää tilkkuja. Huiviin ei tullut palmikkokaitaleita koska halusin siitä ilmavan. Tilkut onkin huivissa päätelty virkkaamalla ja yhdistetty samalla virkkauskerroksella.

Huivin muotoa mietin ja piirtelin kuvia vihkoon tylsässä palaverissa. Päädyin lopulta kaulahuiviin jossa on kulma, en tiedä onko tämmöisiä ohjeita paljonkin, tämä tuli kyllä ihan omasta päästä. Päihin neuloin vielä kolmiot kun ihan suorat reunat olis olleet vähän tylsät.

Huivi valmistui viimetipassa, päät oli vielä pingotuksessa viimeisen lähetyspäivän aamuna. Olin vähän kahden vaiheilla ja päätin kuvata huivin ja päättää vasta sitten lähetänkö vai enkö. Kokeilin huivia itselle ja mallinukelle. Siitähän tuli ihan kiva, mukavan pitsinen ja vähän erilainen. Vaikka en olekaan huivi-ihminen olisin voinut käyttää tätä huivia.

Päädyin siis lopulta lähettämään huivin kilpailuun mukanaan toive messulipuista Tampereelle. Ajatukseni kuultiin, huivi sijoittui kisassa ja sain palkinnoksi juuri ne toivomani messuliput. :)

 

Lankana ohut Pirkkalanka, lankaa oli 2 vyyhtiä ja toisesta jäi noin puolet, langankulutus siis n 150 grammaa. Puikot 3.5 mm.
 

Sukkasatoa

Viralliseen sukkasatoon en tänäkään vuonna osallistunut mutta neuloin silti muutamat sukat sadonkorjuuaikaan. Ihan kaikki ei ehtineet valmistua määräajassa mutta sehän ei haittaa näin epävirallisesti osallistuessa.

Marraskuussa on märkää ja pimeää ja kuvien värit siksi ihan mitä sattuu.

Kirjoneuletta omalla ohjeella, lankana Nalle, puikot 2.5 mm. Nämä on tehty sillä pienemmällä silmukkamäärällä.

Fireweeds lankana Kirjo-Pirkka. Puikot 2.25 mm resorissa ja kärjessä, 2.5 mm kirjoneuleessa.

Molemmissa sukissa vaalea väri näyttää hallitsevan vaikka nää on periaatteessa tehty päinvastaisella värityksellä.

Tein ensin tämän pinkki-harmaan parin ja harmaata kului yli puoli kerää. Jouduin siis laittamaan harmaan kuvioiden pohjaväriksi toiseen pariin. Kantapäähän ja kärkeen riitti kuitenkin harmaata juuri sopivasti, lankaa oli jäljellä vähän yli 5 grammaa kun sain toisen parin valmiiksi.

Ohjeessa on kaksi kokoa, nämä on molemmat tehty sillä pienemmällä silmukkamäärällä.

Vaihtelu virkistää

Osallistuin taas kerran kivaan vaihtoon Ravelryssä. Tosin tämä vaihto oli mun äkkinäiselle luonteelle hieman liian hidas, tykkään enemmän semmoisista vaihdoista joissa kaikki tapahtuu nopeasti. Siksikin lähetin oman pakettini osissa.

Ostin ensin parille silmukkamerkit ja pyysin postittamaan ne suoraan parin osoitteeseen. Sitten lähetin ihan pienen paketin (pienimmän pahvisn kirjekotelon) jossa oli ainakin suklaata, kämmekkäät,  tiskirätti, pikkuinen pussukka ja nappeja.

Mulla on nappeja varastossa yli oman tarpeen, mun isä tykkäsi kiertää huutokauppoja ja mulle on päätynyt sitä kautta nappeja, vetoketjuja, kankaita ja ompelulankaa nyt ainakin. Myös matonkuteita oli joskus, mutta ne on nyt hajasijoitettu siskolle jolle vietiin myös kangaspuut.

Seuraavaksi huomasin Neulomossa vaihtoilmoituksen jonka avulla parini sai lisää silmukkamerkkejä ja mä lähetin sukat jollekin toiselle. Ja ihan viimeisenä vaihtopaketin lähetyspäivänä lähetin vielä isoimman mahdollisen kirjepostina menevän laatikon, sen sisällä oli teetä, lankaa, kirja, suklaata ja sukat. Kirjan pari oli valitettavasti lukenut jo aiemmin ja sukat tais olla vähän liian isot, pienijalkaisena mun on vähän vaikea arvoida muiden jalkojen kokoa.

Mun oma paketti oli tullut postiin meidän matkan aikana, tytär haki sen heti kun sain tiedon vaihtoemolta. Tämäkin paketti haettiin ilman koodia, meidän asiamiesposti on tuossa kilometrin päässä ja siellä riittää kun meidän nuoret sanoo että äidille olis joku paketti. Ja maksikirjeethän meillä jaetaan aina laatikkoon, joskus jopa kotiovelle asti.

Mun paketti on tosi ihana ja langoille on jo käyttökohteet mietittynä.

 

Valitettavasti paketissa ei tälläkään kertaa ollut mukana ylimääräistä aikaa.

Tykkään yleensä vaihdoista mutta tässäkin vaihdossa kaivattiin lopuksi enkeliä, vielä ei tiedä tarvitaanko, mutta jos niin se on kyllä tosi kurjaa. Eikä vain sille joka saa oman pakettinsa myöhässä vaan yleensä myös sille joka on lähettänyt paketin oharin tekijälle. Mulle kävi kerran kansainvälisessä vaihdossa niin että en saanut koskaan tietää menikö se mun lähettämä paketti perille. Saajasta ei kuulunut mitään, emoltakin kyselin. Muutamassa kotimaisessa vaihdossa olen enkelöinyt ja sehän on muuten ihan ok, mutta enkelin pitää koota se paketti tosi nopesti ja aina ei sitten välttämättä osu saajan toiveet kohdalleen.

Uusia neulomuksia on valmistunut, ja kuvattukin kirpeässä talvisäässä (vuodenajat vaihtui tosi nopeasti), mutta osallistun taas vähän itsellekin yllätyksenä uuteen vaihtoon joten kuvia vasta kun paketti on perillä, ehkäpä jo ensi viikolla.

 Meidän pellolla oli torstaina hirviä syömässä peltoon jääneitä kauroja, perjantaiaamuna maassa olikin sitten lunta yli 10 senttiä.