Kylläpäs aika menee nopeasti. Tyhjensin kamerasta kuvia koneelle ja ajattelin kirjoittaa samalla pienen postauksen. Ensi viikolla on taas Tampereen Kädentaitomessut ja aion mennä messuille perjantaina kun olen sopinut pitäväni sen vapaana jo kauan sitten.
Viime vuonna olin kyllä Tampereella messujen aikaan mutta sattuneesta syystä messut jäi väliin. Tuskin olisin jaksanut eikä minua ehkä olisi päästetykään teholta semmoiseen väentungokseen. Ja sen sairastumisen takia mulla jäi pitämättä melkein kaikki 20 ylimääräistä lomapäivää jotka sain viime syksynä kun minulle tuli täyteen 30 vuotta samassa työssä. Nimenomaan samassa työssä vaikka työnantajan nimi onkin välillä vaihtunut. Nyt sitten lyhennän työviikkoja pitämällä noita vapaita 1 pv/viikko joulukuun alkuun asti. Osasairasloma loppui elokuun lopussa enkä olisi kyllä enää jaksanut kolmepäiväistä viikkoa. Lokakuussa olin jo pari kokonaista viikkoa töissä, toisen ihan yksin kun työkaveri oli lomalla.
Ja sitten otsikon aiheeseen. Kaikenlaista olen neulonut, sain valmiiksi viime vuonna aloitetun ja sairastumisen takia kesken jääneen sukkajoulukalenterin tyttären perheelle. Sen esittelen sitten joulukuun aikana kuten monta muutakin kesän ja syksyn aikana valmistunutta neuletta. Mutta tämän päivän kuvissa on appiukolle neulotut isänpäiväsukat.
Mies vei sukat isälleen aamulla. Sanoi kun annoin sukat vietäväksi että eihän näissä ole vartta ollenkaan. No ei olekaan koska appi ei pysty pitämään enää varrellisia sukkia, eläinallergikolle tulee nilkkaan ihottumaa jos varret on pidemmät. Mutta tämmöisiä pitää ja tykkääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti