Valmista ja valmistautumista

Mysteerihuivi valmistui sitten ihan huomaamatta. Huivista tuli kaunis mutta väri on minulle ihan väärä joten se lähti jo perjantaina kohti uutta omistajaa.



Voisin kuvitella tekeväni myös toisen tällaisen huivin, ehkä valkoisen tyttärelle.

Sain valmiiksi myös pitkällisen testineulonnan. Voi olla että tein mekon viimeiset kerrokset väärin mutta en jaksanut enää odottaa uusia korjauksia ohjeeseen. Ohjetta ei ole vielä julkaistu mutta eiköhän se joskus tule myyntiin. Ohjeen jokaista kohtaa on muutettu matkan varrella.



Kuvassa väri on ihan väärä, auringonpaiste söi tuosta kuvasta kaiken vihreän, aiemman postauksen väri on lähellä oikeaa. Pääntien reunaan pitää virkata vielä kerros hopeanvärisellä langalla mutta muuten tämä on ihan valmis. Lankana Esiton virkkuulanka jota meni vajaa kaksi vyyhtiä. Mekon koko on ehkä noin 100 cm (tai ainakin toivon että sopii kun se tyttö on nyt 100 cm).

Olen myös saanut SYTYCK haasteen joksi emo valitsi minulle Koreografin. Oman mallin mukaan neulominen ei oikeastaan jännitä, olihan noista aiemmin esitellyistä useampi omaa suunnittelua. Mutta mä en osaa piirtää yhtään ja ohjeen kirjoittaminen nostaa jo ajatuksena hien otsalle. Mulla on ollut langat varattuna siihen maailman kivoimpaan neuleeseen tai jopa kahteen jo muutaman vuoden ajan mutta saa nähdä arvaanko käyttää niitä lankoja vai joudunko tästä ostoksille.

Sukkia en kuitenkaan ajatellut suunnitella kun niitä tuli tehtyä myös omasta päästä kesän aikana useammat. Eli nuo kaikki kuvassa olevat on mun omalla mallilla tehtyjä mutta pääasiassa perussukkia joihin on lisätty pitsiä palmikkoa tai kirjoneuletta.