keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Viimeiset

Sukka-Finlandia kisan viimeinen ohje julkaistiin ystävänpäivänä puolen päivän aikaan. Itse olin koko päivän töissä eikä neulominen innostanut illallakaan mutta sain sukat kuitenkin muutamassa päivässä valmiiksi.


Kisan viimeiseksi ohjeeksi oli valittu aika helppo ja selkeä ohje. Tosin niin minulla kuin monella muullakin oli vähän vaikeuksia ymmärtää kärkikavennuksia, ehkä siihen vaikutti sekin että ohje oli ollut siihen asti varsin selkeä.


Kisa on siis ohi ja jäljellä on enää loppunäyttely ja palkintojen jako. Kun en itse kisannut niin mun osalta tempaus on ollut ohi jo hetken. En halunnut lähettää mulla vielä olevia sukkia näyttelyyn koska olen tehnyt suurimman osan itselleni ja en olisi päässyt hakemaan niitä takaisin.


Ihan kiva että suomeksikin järjestettiin tämmöinen kisa vaikka toteutus vähän ontuikin. Olen yksi niistä monista joka ei laittanut kilpailualueelle yhtään viestiä. Kävin vain lataamassa ohjeet ja katsomassa valmiiden sukkien kuvia silloin tällöin.


Ehkä seuraava kisa toimii jo vähän paremmin, kai tästä on tulossa jatkuva perinne. Tour  de Sock kisan järjestäjätiimissä olevana tiedän että kisajärjestelyt vaatii aika paljon aikaa, valmistaudun jo pikkuhiljaa ensi kesään.


Malli: Onnenmaa
Lanka: Lanitium ex Machina Basic Merino Sport
Puikot: 2.5 mm pyöröpuikko


sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Ihan hiljaa

Viime vuoden lopulla huomasin Ravelrystä että Niina Laitiselta oli ilmestynyt sukkakirja. Katselin malleja ja totesin haluavani tuon kirjan. Tammikuun alussa ensimmäinen painos taisi olla jo lopussa ja uuden painoksen ilmestymistä odotettiin.


Huomasin sitten että kirjakerho myi vielä sukkakirjaa normaalilla muutaman päivän toimitusajalla joten tein tilauksen. Kirja ei tullut ihan muutamassa päivässä vaan siihen meni se normaali pikkuisen reilu viikko mikä mun tilauksissa yleensäkin kuluu. Mutta sain kirjan kuitenkin aikaisemmin kuin muualla oli luvattu.


Selasin kirjan läpi ja olin pikkuisen pettynyt. Kirjan kuvat ovat hyvin tummasävyisiä eikä kaikista sukkamalleista saa oikein selvää kuvista.


Toki tiedän että mallit löytyvät myös Ravelrystä ja toisten projekteista tulee löytymään selkeämpiäkin kuvia. Harmittaa vähän kun en huomannut katsoa kuvia tarkemmin ennen kirjan tilaamista.


Olen jo ehtinyt neuloa kirjasta yhdet sukat, kannen kuvassa oleva malli kiinnosti ja kun löysin lankalaatikosta vähän vajaan kerän seiskaveikkaa niin laitoinpa sukat puikoille.


Kirjan ohjeessa näissä sukissa on tavallinen laatikkokantapää, tein näihin ranskalaisen kun tykkään siitä enemmän, muuten ihan ohjeen mukaan. Ohje on selkeä mutta se mitä mietin sukkia neuloessani että vaikka tulostettavissa ohjeissa toimiikin hyvin se että kaikki kaaviot on kerätty ohjeen loppuun niin onko tapa oikeastaan toimiva kun on kyse painetusta kirjasta.


Voihan se tietysti olla myös joku painotekninen syy jota en ymmärrä mutta vähän hankalalta tuntui selata kirjan sivuja edestakaisin kun kärkikavennusten kirjoitettu ohje oli toisella sivulla ja kaavio toisella. Tosin ne kärkikavennukset olisi varmaan voinut myös kirjoittaa muuten kuin kerros kerrokselta, ehkä sanallinen selitys kaikista pohjassa tehtävistä kavennuksista olisi toiminut paremmin.


Malli: Ihan hiljaa
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3.5 mm Prym ergonomics sukkapuikot


keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Must. Knit. Faster.

Päätin tämän vuoden alussa että jos ostan lankaa mun pitää neuloa sen ostokuukauden aikana vähintään sen ostetun määrän verran. Tammikuun loppupuolella havahduin siihen että tammikuussa oli tullut aika paljon lankaa taloon mutta neulomalla olin kuluttanut paljon vähemmän.


Siispä etsin muutaman kerän seiskaveikkaa ja neuloin vimmaisesti räsymattoraitasukkia. Näihin pareihin käytetty kahta raitalankaa ja lisäksi kahta yksiväristä lankaa. Lankaa kului noin 110 g/sukkapari.


Ensin neuloin sukat jotka raidoitin kahdella raitalangalla + tummanharmaalla. Raitavärejä kului n 30 g/väri ja yksiväristä n 50 g. Sukat kokoa 37-38.


Toisissa sukissa lisävärinä vaaleanharmaa. Muuten samanlaiset mutta ehkä numeron isommat, varretkin vähän pidemmät.


Kolmas pari on raidoitettu vain niillä raitalangoilla.


Kuinka mun sitten kävi tammikuussa? Kulutin grammoina enemmän lankaa kuin mitä taloon tuli mutta metreissä kulutus oli pienempi kuin ostot. Eli pitää jatkossa ostaa paksumpaa lankaa tai jotain. En tule helmikuussa onnistumaan tavoitteessani koska neulefestarit.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Harmaa villatakki

Viime vuoden viimeisenä työnä valmistui villatakki joka sitten odotteli muutaman langanpään päättelyä, kastelua ja mittoihin asettelua ihan liian kauan. Helmikuun alussa sain viimeistelyt tehtyä ja vihdoin tänä viikonloppuna kuvattua. Takki ehti jo olla käytössä ennen kuvien ottamista joten siksi vähän kurttuinen.


Nyt mulla onkin sitten kolme uutta vaatetta käytettäväksi. Sininen villatakki osoittautui ennakkoarvelua kivemmaksi ja boxy-paita on kiva sekin mutta lanka niin sähköistä että taitaa jäädä kotipaidaksi, poistelen paidasta hiuksia ja muita karvoja harva se päivä. No, pitäähän sitä joku kotineulekin olla.


Tämän takin aloitin jo alkuvuodesta viime vuonna. Ohje on jostain viime kevään Kauneimmat Käsityöt lehdestä. Lehdessä takki on tehty kahdella eri langalla yhtä aikaa neuloen ja aika pitkään mietin ihan ohjeen mukaisten lankojen hankkimista mutta sitten muistin tämän Novitan Baby Woolin jota olin valinnut 10 kerää sukkakilpailun palkintoon. 4 mm puikoilla sain aika oikean tiheydenkin.


Takki neulotaan perinteisesti paloista ja alhaalta ylös. Neuloin aika nopeasti vartalokappaleet ja laskin samalla että mun langat ei kyllä tule riittämään vaan tarvitsen ehkä neljä kerää lisää lankaa. Muistelin että meidän S-Marketissa on myös tätä lankaa myynnissä ja sinne sitten suuntasin yhtenä keväisenä sunnuntaina. Kaupasta löytyi kuin löytyikin lankaa ja ihan sattumalta vielä samaa erääkin kolme kerää. Sitten vain toivoin että lanka riittää.


Ohjeessa oli vajaamittaiset hihat mutta halusin omaan takkiini pitkät hihat. Neuloin molempia hihoja yhtä aikaa noin kymmenen senttiä, aloin miettiä sopivia lisäyksiä ja siihen se sitten jäikin. Hihat jäivät kuukausiksi kesken vaikka neuloin niitä helpottaen eli nurja puoli päälläpäin pyörönä. Jatkoin hihoja joskus loppukesällä. Lisäsin silmukoita liian hitaasti ja hihat jäi taas kesken. Joulun aikaan olin pidempään lomalla, purin hihat lisäysten alkuun, laskin uudet lisäykset ja neuloin hihat parissa päivässä loppuun. Sitten enää eturesori, ohjeessa oli jotain muuta mutta kuten arvata saattaa lehti, josta ohje on, oli jo siinä vaiheessa ties missä. Tein aika leveän resorin ja muutaman napinläven. Sitten taskupussit ja kesken jälkimmäisen taskupussin lanka sitten loppui. Jatkoin pussin loppuun Novitan messumerinolla ja ihan hyvä tuli vaikka väri olikin eri.


Jyväskylän talvisilla neulefestareilla takki oli jo käytössä eikä oikeastaan yhtään liian ohut vaikka pakkasta olikin paljon. Messuilla mulla oli kaulassa se vähän aikaa sitten esitelty huivi josta tässä vähän valoisammat kuvat.




keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hullutus alkaa taas

Jos elämään tuntuu jäävän tyhjiö kun Sukka-Finlandia loppuu niin eipä hätää. Sock Madness kisaan ilmoittautuminen on juuri nyt käynnissä. Ja itse kisa alkaa maaliskuun alussa.


Kisassa julkaistaan yhteensä 14 uutta sukkaohjetta ja kisa on ilmainen. Mutta ohjeita ei saa ihan vain ilmoittautumalla vaan kaikki ohjeet saadakseen pitää neuloa karsintakierroksen ohjeella vähintään yksi sukka tai jos neuloo kahta yhtä aikaa niin molemmista puolet. Ja sitten se sukka pitää myös raportoida kisaorganisaatiolle.


Kisassa on jo julkaistu ensimmäinen lämmittelyohje ja toinen julkaistaan huomenna 15.2. ja samalla kun toinen lämmittelyohje julkaistaan tämä ensimmäinen ohje ei ole enää saatavilla ennenkuin taas kisa loputtua (kisaajille ilmainen).


Lämmittelyohje oli kiva ja aika helppo. Ainoa hidaste nuo varren pallerot joita oli loppujen lopuksi ihan kiva tehdä kun ei niitä ollut tuon enempää.


Neuloin nämä sukat parissa illassa, ohjetta oli helppo seurata mutta en oppinut mallineuletta ulkoa missään vaiheessa.


Langaksi valitsin Opalin raidallisen sukkalangan joka sopikin tähän ihan kivasti. Opalia on myös mukava neuloa.


Aloitin sukat ohjeen keskimmäisellä koolla mutta sen sijaan että olisin lisännyt silmukoita resorin jälkeen, vähensin silmukkamäärän pienimpään kokoon jolla neuloin sitten sukat loppuun.


Malli: Norgardaton
Lamka: Opal
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko

Kisan säännöt ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä (linkki Ravelryyn, jos et ole vielä liittynyt niin teepä se heti).



tiistai 13. helmikuuta 2018

Viidennet

Sukka Finlandia kisan viimeinen ohje julkaistaan huomenna. Vieläkään ei ole myöhäistä maksaa kisan osallistumismaksu jolla saa tuon viimeisen ohjeen lisäksi myös kaikki aiemmat kisaohjeet.


Jos siis vaikka tämä kisan viides ohje kiinnostaa etkä ole vielä maksanut osallistumismaksua niin vielä ehtii.


Ilmeisesti joka sukkakisassa pitää olla se vähän erikoisempi ohje joka pudottaa osan kisaajista pois pelistä. Vaikka nopeimmat neuloivat tämänkin ohjeen taas tosi nopeasti, kisasta tippui pois useampi kisaaja jolle ohje ei vaan auennut.


Ja vaikka tämäkin ohje oli ennakolta testattu, ohjeeseen oli jäänyt jokunen virhe jonka kokeneimmat kisaajat ohittivat sujuvasti mutta jotka aiheuttivat hieman päänvaivaa niille vähemmän kokeneille. Eikä ohjeen kuvissa saisi mun mielestä olla kisaan kelpaamattomien sukkien kuvia kuten nyt oli kun jossain testisukissa oli käytetty värejä kisasukkia luovemmin.


Mutta edelleenkään en kisaa vaan tälläkin kertaa haastoin vain itseni neulomaan sukat joita en ehkä muuten olisi neulonut. Mun kädet ei tykkää jatkuvasta työn kääntelystä, lyhyistä nurjista kerroksista eikä oikein noista kääntösilmukoistakaan. Osan nurjista neuloin oikein vasemmalta oikealle mutta tekniikkani on vielä kovin hidasta ja kankeaa.


Lopputuloksena vähän muhkuraiset sukat jotka on taas kerran kuvattu ihan liian pimeässä ja jotka toivottavasti mahtuu edes jollekin.


Malli: Trapetsitaiteilija Annika, ohje on tulossa Puikkomaisterin sukkakirjaan myöhemmin
Langat: Harmaa Novita Venla, keltainen ja turkoosi Hjertegarn Sock 4
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Lisää lämmikettä

Tammikuun alkupuolella huomasin Ravelyssä jonkun neuloneen kivan huivin ja jotenkin en vaan saanut mallia mielestäni.


Viime kesän festareilta ostettu Sukka-Puffa lankavyyhti oli sopivasti näkösällä ja huuteli kovasti haluavansa huiviksi.


Sitten kun vielä keksin että tummanharmaalle sopisi hyvin kaveriksi joulukuun lopulla ostamani kakkoslaatuinen kimallelanka niin eihän siinä auttanut muu kuin ostaa ohje ja keriä langat.


Aloitin vähän turhan löysällä käsialalla, en oo hetkeen neulonut sukkalankaa isohkoilla puikolla ja tasaisen käsialan saamiseen meni hetki. Lopulta neulominen alkoi sujua rennosti ja käsialakin tasaantui. Se löysä osuus jää niskaan näkymättömiin joten en viitsinyt purkaa vaan annoin olla.


Malli on helppo. Aluksi neulotaan vain ainaoikeaa ja lisätään silmukoita muutaman kerroksen välein.


Lisäykset tehdään langankierroilla joten alun yksivärisessä osassa on reikiä keventämässä.


Sitten otetaan mukaan toinen väri ja neulotaan feather ja fan neuletta lyhennetyillä kerroksilla ja väliin ainaoikeaa toisella värillä.


Olisin ehkä voinut ottaa työhön puoli milliä pienemmät puikot. Huivista tuli hurjan suuri ja molemmat langat loppui kesken. Kimallelankaa oli toinenkin vyyhti joten otin siitä tarvittavat muutamat metrit ja Opalin tummanharmaa sukkalanka sopi oikein hyvin Sukka-Puffan jatkoksi loppuhuiviin. Tämäkin oli mulla lämmikkeenä talvifestareilla, lämmitti ihanasti moninkerroin kaulaan kiedottuna.


Malli: Good Vibes
Langat: Sukka-Puffa väri Heavy Metal, Opal tumma harmaa, Lanitium ex Machina II-laatu Kimallesukka (kimalletta normaalia vähemmän)
Puikot: 4 mm pyöröpuikko


torstai 8. helmikuuta 2018

Pikainen pipo

Viime viikon alussa kerroin miehelle että haluan lauantaina Jyväskylään koska siellä oli neulefestarit. Mies mietti hetken ja lupasi sitten lähteä kuskiksi. Viikonlopun lähestyessä sääennuste näytti aina vaan kireämpiä pakkaslukemia ja aloin miettiä talviseen säähän sopivaa neulevaatetusta. Ja tajusin sitten samantien että mun ainoa pipo jota käytän sujuvasti metsälenkeillä ei ehkä oikein sovi kaupunkiympäristöön edes kovimmalla pakkasella.


Perjantai-iltana kaivoin sitten pussista pari kerää Katian Baby Merinoa ja selailin hetken Ravelryn pipo-ohjeita. Päädyin lopulta ohjeeseen jonka muistin neuloneeni ennenkin vasta kun tabletti kyseli haluanko ladata ohjeen uudelleen.


Aloitin pipon ensin yksinkertaisella langalla. Neulos oli turhan harvaa joten purin aloituksen ja laitoin langan kaksinkerroin. Loppua kohti jouduin toteamaan että mun lanka ei taida ihan riittää joten neuloin viimeiset viitisen kerrosta yksinkertaisella langalla. Miehen mielestä piposta tuli aivan liian pitkä joten yön yli nukuttuani purin kavennuskerrokset ja yhden palmikkomallikerran ja neuloin sitten kavennukset uudestaan, tällä kertaa lanka riitti kaksinkertaisena loppuun asti.


Piposta tuli lopulta vähän liian iso mutta ihanan pehmeä ja lämmin. Ajoi hyvin asiansa festareilla joilta ostin ehkä vähän lisää lankaa. Tosin ostoskierros jäi vähän lyhyeksi kun keli oli kovin kylmä ja toisaalta mies ei halunnut mennä kahvioon vaan kierteli mun kanssa ja se haittasi vähän lankojen katselua ja sitä ostelua enemmänkin.


Malli: Molly
Lanka: Katia Merino Baby
Puikot: 4 mm


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Vähän rennompi neule

Sain idean tehdä Tampereen messuilta ostetusta merinolangasta itselleni Boxyn, semmoisen leveän ja väljän laatikkopaidan.


Ostin siis paksumman Boxyn ohjeen ja aloin neuloa. Neule valmistuikin äkkiä, alle viikossa. Mutta valmiina väri ei ollut yhtään mulle sopiva, vauvan vaaleansininen on harvoin pukeva isommalle ihmiselle.


Siispä paita valmiina värikylpyyn. Ihan ei onnistunut tällä kertaa. Paita painaa yli puoli kiloa ja tämä lanka imaisi sekoittelusta huolimatta värin itseensä hyvin epätasaisesti. Paita oli ollut kylvyssä noin kymmenen minuuttia kun astian vesi oli jo ihan kirkasta.


Värjäsin samana päivänä edellisessä postauksessa esitellyn villatakin (vähän eri sävyllä). Joten kun se taas ei imaissut kaikkea väriä niin laitoin paidan vielä toiseenkin väriliemeen. Lopputulos kaikkea muuta kuin tasainen. Alkuperäinen väri peittyi kyllä hyvin joten eiköhän tätä tule käytettyä ainakin kotona.


Tää lanka olikin sitten taas vaihetteksi semmoista merinoa joka venyy ja paukkuu pesussa. Pidin paitaa pesun jälkeen aika kauan kuivausrummussa että lopputulos ei ollut mekko vaan reilunkokoinen paita.


Malli: Worsted Boxy
Lanka: Novitan messumerino
Puikot: pääasiassa 5 mm, hihat 4.5 mm ja pääntie 4 mm