sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Omituisia otuksia

Alkuvuonna tein itselleni kivat sukat. Myöhemmin keväällä kun työkaverit kertoivat vauvauutisia aloin miettiä voisiko noita samoja kuvioita käyttää vauvahaalarissa. Kuviot on kuitenkin tarpeeksi pieniä ja sopivan yksinkertaisia. Ei nyt ehkä perinteisiä vauvanvaateaiheita mutta mun mielestä ihan kivoja.


Ajatus ei jättänyt rauhaan ja kun työkaverin lapsenlapsen syntymän aika läheni niin päätin ainakin yrittää.


Aloitin haalarin elokuussa. Ensimmäinen lahje valmistui suht nopeasti, toinen vähän hitaammin. Sitten kun yhdistin lahkeet ja piti neuloa kirjoneuletta edestakaisin, työ hidastui huomattavasti.


Toisaalta tein haalaria melkein ilman ohjetta, otin toki summittaiset mitat ja silmukkamääriä valmiista ohjeesta mutta kuviot sommittelin itse ja kun melkein kaikki kuvat oli jo kertaalleen käytetty työ pysähtyi hetkeksi kokonaan.


Syyskuun lopussa jatkoin työtä hyvin hitaasti, kipeällä kädellä nurjan neulominen oli aika työlästä mutta sitkeästi tein aina yhden kuvioraidan kerrallaan.


Sitten pitkin miettiä miten teen hihat, mielessä oli myös raglan mutta halusin kuitenkin jatkaa kuvioita ylös asti enkä halunnut kaventaa kuvioiden kohdalla, joten sen hylkäsin aika pian. Ja taas oli työ jäähyllä muutaman viikon. Lopulta päädyin tekemään muutaman kerroksen ainaoikeaa (sitä on myös sukkaohjeessa, ei siis kovin omaperäistä) ja kavensin noiden kerrosten aikana silmukoita neulomalla aina kaksi yhteen vähän epätasaisesti. Pidin kuitenkin huolen että yläosan ruudut jatkuu symmetrisesti alaosaan verrattuna.


Hihat tein melkein pelkästään tuolla raitalangalla, toisaalta siksi että valkoista oli jäljellä enää kovin vähän ja toisaalta pienet sormet jää helposti langanjuoksuihin kiinni. Lopputulos on mielestäni aika kiva ja kovasti semmoinen mitä mielessäni ajattelin. Ainakin lapsen mummu näytti myös tykkäävän haalarista, lapsen äidin kommentteja en ole vielä kuullut. Tuota ylempää kuvaa lukuunottamatta vetoketju on vielä kiinni nuppineuloilla, pääsin lähtemään töistä vähän toivottua myöhemmin ja halusin ottaa kuvat päivänvalossa. Vetoketju on kuitenkin ihan nätisti paikallaan ja itse asiassa lyhyempi kuin mitä alunperin ajattelin.


Malli: Chuncho tästä siis kirjoneulekaaviot, haalarin malli omasta päästä
Langat: Novita Polku porkkana (melkein viimeiset kerät, ei enää tätä) ja Lanett. Polkua meni melkein täysi kerä ja pari jämäkerää, yli 100 grammaa siis ja Lanettia vähän vajaa kaksi kerää.
Puikot: 2.75 mm pyöröt


14 kommenttia:

  1. Todella upea haalari. Ja sileät hiat liukuvärjätystä langasta antavat kyllä vallan hienon lopputuloksen, paremman kuin kirjoneuleella olisi tullut. Kerrassaan upea kokonaisuus!

    VastaaPoista
  2. Ihana haalari, kerrassaan. Kyllä sinä olet taitava!

    VastaaPoista
  3. Upea haalari! Ja varmasti uniikki!

    VastaaPoista
  4. Vau! Ihan mielettömän upea haalari. Ja miten oletkin jaksanut neuloa paljon kirjoneuletta nurjalla.. Ihailtavaa!

    VastaaPoista
  5. Ihana haalari, varmasti myös vauvan mieleen! Mukavia kuviota on hyvä katsoa.

    VastaaPoista
  6. Tosi kauniit haalarit. Sä olet taitava

    VastaaPoista
  7. Mutkan kautta löysin tänne. Aivan ihastuttava haalari! Ja muutenkin neuleesi ovat todellakin esittelemisen arvoisia!

    VastaaPoista
  8. Todella hienoa työtä olet tehnyt!! Ihana haalari, eikä varmasti ole "tusinatavaraa". :)

    VastaaPoista