Palmikoita ja palleroita

Sukkahullutuksessa on meneillään vapaaehtoinen kierros niinpä minun piti keksiä itselleni jotain muuta neulottavaa kisasukkien sijaan.

Tämä malli oli Ravelryssä SKA (sock knitters anonymous) ryhmän maaliskuun myysteerimallina, ohje taitaa olla ilmainen ainakin huhtikuun loppuun asti. En oikeastaan välitä enää neuloa näitä mysteeriohjeita samantien kun ne julkaistaan mutta tästä ohjeesta tykkäsin jo heti ensimmäisten vihjeiden jälkeen. Ja tämä malli on mysteeriohjeeksi tosi harmooninen vaikka joka osiossa onkin jotain uutta ja erilaista.

Koska palmikot vetävät neulosta aika paljon kasaan, tein varren ohjeen keskimmäisen koon mukaan ja vähensin terään silmukoita kun sileällä neuleella M-koon terästä olisi tullut aika iso. Sukat on mulle vähän isot mutta nämä menevätkin lahjaksi.

Tein ensimmäisen sukan pyöröpuikolla ja toisen sukkapuikoilla. Palmikot sujuu mukavammin sukkapuikoilla kun silmukat asettelee sopivasti niin apupuikkoja tai silmukoiden siirtelyjä ei tarvita. Totesin taas kerran että neulon pyöröpuikolla nopeammin ja sukkapuikot sattuu vähän sormiin.

Värit on kuvissa taas vain vähän sinnepäin, päivällä olisi ollut parempi valo mutta aika kului taas johonkin muuhun ja ehdin kuvaamaan vasta auringon ollessa tosi alhaalla. Väri on siis kauniin sinivioletti ja ihan tasainen.

Malli: Beauty Berry
Lanka: Pirkanmaan Kotityön Kirjopirkka
Puikot: 2.25 mm

Taisin viimeksi luvata kuvia kevään kukkasista. Meille sattuikin aika kolea viikko ja melkein kaikki kukat on vasta nupuilla mutta kyllä se kesä sieltä vielä tulee.

Mysteeri

Kaipasin kevättalvella jotain helppoa neulottavaa ja mielellään semmoista mihin voisin käyttää lankoja joille en oikein ole keksinyt mitään käyttöä.

Sain idean jonkun toisen projektista Ravelrystä, kaivoin laatikosta kaikki Rose Mohairit mitä minulla vielä oli (toivottavasti tässä oli kaikki) ja niiden kaveriksi Lidlistä ostamani sukkalangat joista piti tulla jotain ihan muuta. Nuo sukkalangat olivat kyllä iso pettymys kun aiemmat ja itseasiassa myöhemmätkin erät on olleet ihan kivoja ja ihan vaatteeksi ajateltavia mutta tämä erä oli karheaa ja kerät olivat vähän eri värisiäkin.

Väriero tai karheus ei onneksi haitannut tässä projektissa. Neuloin pikkupeiton/hartianlämmittimen kulmasta kulmaan. Rose Mohairia oli 7 kerää beigeä ja yksi vaaleanlila. Kaveriksi otin punertavaa lilaa olevat sukkalankakerät, niitä oli sekä yksivärisenä että raidallisena. Puikkona minulla oli 4 mm pyöröpuikko. Tein lisäyksiä molemmissa reunoissa kunnes olin käyttänyt kaksi kerää Rose Mohairia. Sitten jatkoin lisäyksiä toisessa reunassa ja toisessa kavensin jolloin kappaleen leveys pysyi samana.

Aloitin kavennukset toisessakin reunassa kun jäljellä oli kaksi kerää beigeä Rose Mohairia. Tai niin ainakin luulin. Kun oli aika ottaa työhön viimeinen beige kerä, sitä ei ollutkaan missään. Oltiin matkalla kohti lentokenttää joten en voinut tarkistaa olisiko kerä vaikka pudonnut jonnekin. Onneksi pussissa oli kuitenkin tuo erivärinen kerä joten pystyin jatkamaan ja neulottavaa riitti vielä paluumatkallekin. Sitä kadonnutta kerää ei sitten löytynyt kotoakaan. Joko olin laskenut alunperin väärin tai sitten tähän kului lankaa enemmän kun olin ajatellut. Jos lankaa kului enemmän niin sitten kaikki kerät olivat alle ilmoitetun painon koska painon perusteella lankaa kului 7 + 7 kerää. En voinut laskea menekkiä edes langanpäistä kun päättelin kaikki samalla kun neuloin tai siis otin aina uuden kerän vanhan jatkoksi kun lanka lopuui ja neuloin vähän matkaa kolmella langalla yhtäaikaa.

Rose Mohairia piti olla kerässä 190 metriä ja Lidlin sukkalankaa 210 metriä. Kummasti kerät loppuivat suunnilleen samaan aikaan, joskus jopa sukkalanka ensin. Yhtään kerää en mitannut että olisin selvittänyt kumman metrimäärä oli enemmän pielessä ja mihin suuntaan, kummastelin vaan. Ensimmäinen kulma on tehty raidallisella sukkalangalla ja sitten kun laskin että pelkkä raidallinen ei riitä, raidoitin loput raitalangalla ja yksivärisellä, 2 krs raitoja kummastakin kerästä.

Kuvat on otettu jo maaliskuun alkupuolella, meillä ei ole enää yhtään lunta pihassa, lumen tilalle on tulossa kevätkukkasia, niitä ehkä ensi viikon kuvissa.

Kolmas kierros

Sukkahullutuksen kolmas varsinainen kisohje julkaistiin tiistaita vasten yöllä. Koska tiistai oli työpäivä, olin nukkunut jo hyvän aikaa kun ohje julkaistiin ja huomasin sen vasta aamulla. Ehdin neulomaan tunnin ennen töihin lähtöä, olin onneksi valinnut ja kerinyt sopivan langan jo edellisenä päivänä.

Työpäivän aikana luin kysymysketjusta muutamat bongatut virheet ja jatkoin neulomista heti työpäivän jälkeen.

Sukat aloitettiin varpaista neulomalla pieni pätkä palmikkoa jonka reunasta sitten poimittiin silmukoita ja jatkettiin palmikoita sukan sivussa. Ei ihan uusi tekniikka minulle mutta ei myöskään suuri suosikkini.

Ohje oli tällä kertaa kirjoitettu melkein kokonaan kerros kerrokselta, ohjeessa on kaavio vain sukan yläreunaan. Toisaalta sukassa tapahtuu koko ajan erilaisia asioita joten kaavion piirtäminen olisi ollut aika hankalaa ja siitä olisi luultavasti valtavan kokoinen.

Onneksi mulle ei kaavion puuttuminen ole ollut koskaan mikään ongelma, riveittäin kirjoitettu ohje on oikeastaan tosi helppo, tekee vain juuri kuten ohjeessa sanotaan. Tosin tässä ohjeessa oli jäljellä muutamia pieniä kirjoitusvirheitä, puuttui tärkeitä sanoja sieltä täältä, kisaohjeessa ei näin tietenkään saisi olla. Ei onneksi tainnut vaikuttaa kenenkään jatkoon pääsyyn kun nopeimmat bongasivat virheet jo ensimmäisenä päivänä.

Tykkään kovasti noista leveämmistä palmikoista kantapään päällä ja nilkassa, ohje on hyvin suunniteltu ja eri koot on tarkasti laskettu, nämä mun sukat on ohjeen pienintä kokoa.

Tykkään lankavalinnastani tosi paljon, sain tämän langan Ravelrystä jossa kierrätettiin puhumattomia lankoja neulojalta toiselle, sain kaksi vyyhtiä sukkalankaa (eri neulojilta) ja laitoin itse kiertoon saman metrimäärän ohutta pitsilankaa.

Malli: Waimakariri
Lanka: Knitlob's Lair Väinämöinen väri vilja
Puikot: 2.25 mm

Kevätnaapurit on taas palanneet viettämään levähdyshetkeä ennen matkan jatkamista. Kurjet pesivät läheisellä nevalla mutta nämä jatkavat kyllä jossain vaiheessa matkaa.

Pöllöt sumussa

Pöllölapasten ohje oli niin kiva että päätin sitten tehdä toisetkin.

Tällä kertaa toinen langoista on vähän perusfingerin lankaa vahvempaa ja 100 % merinovillaa. Tuo harmaa lanka on siis tämän postauksen viimeinen lanka, edelleen mun suosikki noista voittolangoista sekä väriltään että neuletuntumalta. Lankaa jäi onneksi vielä johonkin minkä neulon ihan itselle.

Valitsin myös edellisiä lapasia vähän isommat puikot, lapasista tuli kuitenkin aika pienikokoiset.

Toiseksi langaksi valitsin Pirkanmaan Kotityön Kirjo-Pirkan, raitalangassa oli ehkä vähän liian läheisiä sävyjä tuon ei niin tasavärisen harmaan kanssa mutta tykkään itse lopputuloksesta, eihän ne oikeatkaan pöllöt aina niin selkeästi erotu ympäristöstään.

Neulominen oli kivaa tälläkin kertaa. Lisäsin reunoihin kuviovärisen pystyrivin niin lankoja tarvitsi sitoa vain muutamassa kohdassa.

Isomman pöllön silmät on tälläkin kertaa tehty silmukoita jäljentäen. Sävy on pikkuisen enemmän neonvihreä kuin mikään kuviolangan väreistä.

Lapaset lähtivät arvontavoittajalle joka joutui odottamaan palkintoaan vähän tavallista kauemmin kun sukkahullutus vei niin mennessään että en ehtinyt laittamaan palkintoa postiin ennen pääsiäistä kun piti vaan neuloa sukkia koko se aika minkä olin kotona (ja just ennen pyhiä en enää viitsinyt postittaa).

Malli: Grey Eyed
Langat: Dragonfly Fibers Damsel ja Kirjo-Pirkka, silmiin vähän jämälankaa.
Puikot: 2.5 mm pyöröpuikko.

Helmiä rivissä

Sukkahullutuksen kakkoskierroksen ohje julkaistiin viikko sitten sunnuntaina, aika myöhään illalla. Etukäteen oli kerrottu että tällä kierroksella tarvitaan myös helmiä mutta sitä vähän kummasteltiin kun tarvikelistassa ei kuitenkaan ollut virkkuukoukkua tai hammaslankaa millä helmiä tavallisesti lisätään neuleeseen.

Tällä kertaa helmet pitikin pujottaa lankaan ihan ensimmäiseksi. Sitten silmukat luotiin niin että ne helmet olivat osa luontireunaa. Neulottiin pätkä sileää, taite ja taas pätkä sileää. Sitten ne työ taitettiin nirkkoreunaa pitkin ja helmireuna yhdistettiin niin että helmet tulivat kauniiseen riviin (enemmän tai vähemmän kauniiseen). Aloitus oli aikamoista näpertelyä, minulle uutta oli helmien pujottaminen valmiiksi lankaan ja tuo yhdistämiskerros jonka teen yleensä vähän eri tavalla.

Muuten nämä sukat ovat hyvin tavalliset pitsisukat joissa on mukana hyvin pieniä palmikkoja, näissä mun sukissa nuo palmikkokohdat ei edes näy kunnolla kun lanka on niin pehmeää eikä olleenkaan semmoista pyöreää jossa palmikot näkyisivät hyvin.

Aloitin sukat maanantaiaamuna, jatkoin töiden jälkeen neuloen koko maanantai-illan. Nukuin kunnon yöunet, neuloin yhden mallikerran tiistaiaamuna ja sain sukat valmiiksi tiistaina töiden jälkeen, meni kyllä aika myöhään kun tiesin että näillä ei ole mikään kiire.

Otin kuvia keskiviikkoaamuna ennen töihin lähtöä ja senhän arvaa että kuvista tuli silloin tosi sinisiä, mun jalatkin on ihan siniset. Oikeasti langan väri on tuommoinen sinertävä vaalean vihreä joka toistuu aika hyvin noissa muissa kuvissa. Lanka on aivan ihanaa, kivaa neulottavaa josta sukat valmistui kuin itsestään.

Malli: Rose & Thorn Socks
Lanka: Rowan Fine Art
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko

Tällä hetkellä Sock Madness kisan kakkoskierroksen paikoista on jo yli puolet täynnä. Yksi joukkue on saanut kaikki paikat täyteen ja parista puuttuu vain muutama. Itse olen nopeahkossa joukkueessa jossa on kuitenkin vielä useampia paikkoja täyttämättä. Kakkoskierros loppuu viimeistään ensi viikon sunnuntaina tai aikaisemmin jos kaikki joukkueet on saaneet paikat täyteen sitä ennen. Luultavasti tämä kierros jatkuu ihan viime minuuteille, hitaimmissa joukkueissa on vasta muutamia valmiita sukkapareja.

Välipala

Aina välillä pitää neuloa semmoisia ihan perusjuttuja joita tehdessä ei tarvita mitään ohjetta. Tämmöisenä välipalana neuloin perussukat anopille tyttären pyynnöstä.

Jaan aina vuoden aikana kertyneitä neuleita joulun aikaan pääasiassa tyyliin kukin voi ottaa mitä tarvitsee ja viime jouluna kävikin siten niin että kasassa ei tainnut olla yhtään löysävartista tavallista sukkaparia jotka ovat aina olleet anopille mieluisimmat. Teinpä nyt sitten vähän myöhässä semmoiset.

Lankana näissä Lanitium ex Machina BFL Sock Twist. Ihanan pehmeä ja vähän paksumpi kuin tavallinen fingering. Varteen tein raitoja Lontoosta ostamallani tweedlangalla kun epäilin että vajaa vyyhti ei ihan riitä kokonaiseen sukkapariin.

Koska sukista tuli sittenkin aika ohuet, tein niille kaveriksi varrettomat tossut.

Nämä on tehty ihan ohjeesta Simple Garter Stitch Slippers, lankana Dragonfly Fibers Traveller, DK vahvuinen 100 % merinovillalanka.

Koska villasukat voivat olla puulattialla liukkaat, tytär kävi ostamassa semmoista jarrusukka-ainetta ja laittoi sitä sekä sukkien että tossujen pohjiin.

Eihän sitä aina voi onnistua

Ostin Lontoosta käsityömessuilta tarvikepaketin, Knit Like a Latvian. Valitsin monista lapasmalleista yhden, valinnanvaraa oli niin paljon että valinta piti tehdä vähän summassa.

Avasin laatikon vasta kotona kun matkalla oli niin kiire että en ehtinyt tutustua ostoksiini sen kummemmin. Ja kotona vasta huomasin että laatikossa olikin väärän mallin langat. Onneksi vain yksi väri oli väärä ja sillekin löysin kotoa helposti korvaavan langan. Hassua tässä on tietenkin se, että myyjä kyllä avasi paketin jo siellä messuilla mutta kai vain tarkistaakseen että ohje on mukana ja oikea eikä sitten huomannut että värit ei ihan täsmää malliin.

Onneksi se väärä väri oli keltainen jota muutenkin tarvitaan tässä mallissa vähiten. Nämä langat on jotain 100 % villalankaa, latvialaista kai ja paksuudeltaan suurinpiirtein vironvillaa (8/2) vastaavaa. Mulla oli keltaista Pirkkalankaa, sitä paksumpaa ja käytin siitä vain toisen säikeen. Yhteen lapaseen kului noin kolme metriä keltaista lankaa.

Paketissa oli noin 130 grammaa lankaa, kaksi pientä vyyhtiä mustaa, vyyhti vihreää ja punaista ja vähän pienempi vyyhti punaruskeaa. Oletan että nämä langat olisivat kuuluneet pakettiin 8 ja mulla oli paketti 7.

Mustan langan riittämistä jännitin koko ensimmäisen lapasen neulomisen ajan, hyvinhän se lopulta riitti ja jäljellekin jäi vielä vähäsen. Muitakin värejä jäi jäljelle joten lisää lapasneulontaa tiedossa myös tulevaisuudessa.

Messuilla myytiin pakettiin lisäksi 1.5 mm sukkapuikkoja. Mulla on sen kokoinen pyöröpuikko ja luultavasti parit sukkapuikotkin joten en ostanut puikkoja. Itse tein nämä 2 mm puikoilla kun neulon kuitenkin aika tiukkaa ja noilla ihan ohuilla neulominen on jo melkoista vääntämistä.

Tässä mallissa neulotaan aika monta kerrosta kolmen värin kirjoneuleena. Tekniikka on mulla vielä vähän harjoitteluasteella ja siksi nämä lapaset eivät ole mikään erityisen taidokkaat. Lisäksi huomasin että olen tehnyt toisen lapasen (sen jälkimmäisen) paljon löysemmin, se on selvästi isompi kuin eka. Kuvat eivät siis tällä kertaa valehtele vaan lapaset on oikeasti eri kokoiset.

Kuten otsikkokin kertoo, aina ei voi onnistua mutta jospa oppisin taas tästäkin jotain ja tuskin tuo kokoero käyttöä kuitenkaan haittaa.